Puutarhajätteiden kompostointi on järkevä ja ekologinen tapa hävittää puutarhasta syntyvä biojäte. Lisäksi saat lopputulemana ravinteikasta kompostia, jota voit käyttää ravintolisänä kasveillesi puutarhassa. Kuulostaa siis hyvältä diililtä, eikös? Kuinka tuo puutarhajätteiden kompostointi sitten onnistuu? Tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi hieman perusteita.
Tässä artikkelissa ei käydä läpi kotitalousjätteiden kompostointia, vaan siitä löydät tietoa tästä linkistä: Kotitalousjätteiden kompostointi
Mihin komposti kannattaa sijoittaa?
Kompostille kannattaa etsiä tontilta varjoinen ja suojaisa paikka, sillä tuuli ja auringonpaiste kuivattavat kompostia. Kompostia ei myöskään kannata sijoittaa liian lähelle naapurin tonttia tai taloa. Ilman naapurin suostumusta ei kompostia saa sijoittaa viittä metriä lähemmäs naapurin tontin rajaa. Komposti tulee myös sijoittaa 15 metriä lähimmästä talousvesikaivosta tai vesialueesta. Kannattaa sijoittaa komposti sellaiseen paikkaan, että siihen pääsee helposti kottikärryillä viereen ja mistä se on helppo täyttää ja tyhjentää.
Kompostoinnin aloittaminen
Puutarhajätteiden kompostin voi rakentaa itse vaikkapa ylijääneistä lankuista tai vaihtoehtoisesti ostaa valmiina. Netistä löytyy laaja valikoima eri hintaisia ja eri valmistajien komposteja. Vinkkinä, että halvin ei välttämättä ole aina paras vaihtoehto.
Kompostin kokoaminen aloitetaan niin, että sen pohjalle luodaan ilmava kerros karkeasta aineesta, kuten esimerkiksi oksasilpusta ja risunpätkistä. Pidemmät oksat ja risunpätkät kannattaa pilkkoa pieneksi, sillä muuten ne hankaloittavat kompostin sekoittamista myöhemmässä vaiheessa. Tämän kerroksen päälle voi lisätä vielä hieman komposti- tai puutarhamultaa. Kun teet kompostille hyvän ja ilmavan pohjan, niin kompostoinnille on alusta saakka hyvät edellytykset.
Kun pohjalle on luotu hyvä ja ilmava kerros, niin voi kompostoinnin aloittaa. Kompostia luodaan aina kerroksittain lisäämällä sinne kerroksia vihreää ja ruskeaa ainesta. Ruskea aine on hiilipitoista ja vihreä aine typpipitoista ainesta.
| Ruskea aine | Vihreä aine |
| Kaarna, sahanpuru, oksat, olki, kuivat lehdet yms. | Ruohosilppu, puutarhajäte, kukat, heinäsilppu yms. |
Myös multa, lanta ja kahvinporot ovat vihreää ainetta, vaikka ovatkin väriltään ruskeita. Kompostoinnissa vaaditaan noin 30 osaa hiiltä, yhtä osaa typpeä kohti, eli ruskeaa ainetta tulisi olla kompostissa 30 osaa, yhtä osaa vihreää ainetta kohden.
Kompostin lämpötila ja lämpövaiheet
Kun komposti alkaa käymään, niin sen lämpötila nousee. Tämän aiheuttaa se, kun mikrobit, bakteerit ja sieni-itiöt lisääntyvät ja kuolevat nopeaan tahtiin kompostissa ja alkavat hajottaa maa-ainesta. Käynnistymisvaiheessa kompostin lämpötila on 20 – 40 astetta.
Käynnistymisvaiheesta siirrytään lämpövaiheeseen. Lämpövaiheessa lämpötila on 40 – 70 astetta, mutta tehokkainta kompostoituminen on 35 – 55 asteessa. Tässä vaiheessa suurimmat organismit hakeutuvat kompostin reunoille viileämpiin kohtiin ja mikrobit ja termofiilit käyvät töihin. Tässä vaiheessa on tärkeää, että kompostin lämpötila pysyy 55 -65 asteessa ainakin viikon ajan, jotta mahdolliset rikkaruohojen siemenet ja taudit tuhoutuvat.
Seuraavaksi seuraa tasaantumisvaihe, kun kaikki kompostoituva aines on hajonnut. Tasaantumisvaiheessa kompostin lämpötila on 30-40 astetta. Tämän jälkeen komposti siirtyy Kypsymisvaiheeseen. Silloin lämpötila on noin 30 astetta. Nyt se on valmista käytettäväksi ja levitettäväksi takaisin puutarhaan.
Gardener of the North 
Jätä kommentti